Tunturin rinnettä kapusi mustakaapuinen hahmo, joka jutteli vierellä kulkevalle harmaalla pantterille. Puheensävy vaihteli innokkaasta epätoivoiseen Mary Leathertin koettaessa ratkaista hänen mieltään vaivaavaa ongelmaa. Tunturin harjalla kuiskuttelu pantterille kuitenkin katkesi ja Maryn kasvot alkoivat loistaa tähtitaivasta kirkkaammin. Mary Leathert kääntyi takaisin Tonni-pantterin puoleen ja sipisi tämän korvaan pari ohjetta. Tonnin hänen kasvoilleen huiskauttamat lumet eivät pyyhkineet tulevan huispauskapteenin hymyä, sillä hän tiesi, että hänen suunnitelmallaan vuoden 2006 huispausmestareille ojennettava pokaali tipahtaisi ensimmäisenä hänen söpöihin kätösiinsä.

Tonni kiiruhti eteenpäin hurjaa kyytiä suorittamaan hänelle annettua tehtävää. Mary Leathert oli pyytänyt pantteria etsimään hänelle joukkueen, joka veisi voiton kaikista muista voitonhimon riivaamista otuksista. Tonni tiesi täsmälleen, mistä löytäisi oikeat huispaajat.

”Musta, ankea ja harmaa talvi taas tulossa!” C’anossa huokaisi. Harmaan talven sijaan häntä kuitenkin lähestyi sen sävyinen pantteri, joka jätti hänen eteensä kutsun liittyä Tunturin Harmaisiin Tonttupanttereihin.

Pikkis oli taas jokapäiväisellä silmälasienetsintäretkellään jouluhuispauksen temmatessa hänet mukaansa. Tuona marraskuisena iltana, hän löysi okulaarinsa elämänsä toisiksi kummallisimmasta paikasta, Huispausta kautta aikojen lukevan pantterin nenältä.

”Onhan mattojen tamppaaminen edes hyvää harjoittelua lyöjälle, mutta ennemmin mätkisin ryhmyjä” Hömppä mutisi tappaessaan tylsää syksyaikaa kangaspalaseen. Paria minuuttia myöhemmin matot liehuivat tuulessa yksinään tyttösen rynnättyä hakemaan luutaansa. Tonnin tuoma viesti oli saanut hänet unohtamaan kaikki arkiset tehtävät.

Jedevela oli kiillottamassa rakasta Puhtolakaisuaan, joka oli kulkenut suvussa pitkään. Odotellessaan, että luudan pintaan laitettu vaha kuivuisi, hän kipaisi sytyttämään takkaan tulen. Palatessaan Jedevela kohtasi luutansa vierestä pantterin, joka silmäili häntä haastavasti.

Kwanin piti lukea teksti läpi kahteen kertaan ennen kuin hän uskoi näkemänsä todeksi. Jouluhuispaus oli täällä taas ja Mary Leathert haki pelaajia.
”Tuohon minä haluan”, hänen sisäinen jahtaajansa kivahti saaden Kwanin ilmoittautumaan mukaan suurella innolla.

”Ei minua kuitenkaan huolita”, BlueIce mumisi glögilasiinsa, katsoen pantteria tuimasti silmiin.
”Mutta ei se estä minua yrittämästä”, hän lisäsi ja päätti kokeilla onneaan.